Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pääruoka. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Itävallan GP



Itävallan GP:n pääruoka oli hyvin pitkälti sama kuin viime vuonna, tosin tällä kertaa onnistuimme löytämään vasikan lihaa. Siinä mielessä pääsimme siis lähemmäksi autenttista lopputulosta. Reseptit löytyvät täältä. Tavallisten korppujauhojen sijaan käytin leivitykseen tällä kertaa pankojauhoja ja tämä kyllä kannatti, pinta oli ihanan rapea.


Ja jälkiruoaksi tietenkin sacherkakkua, jonka resepti on alun perin muokattu täältä.


Itävaltalainen sacherkakku

7 munaa
150 g voita
125 g tomusokeria
200 g tummaa suklaata
1 tl vaniljasokeria
125 g sokeria
hyppysellinen suolaa
150 g vehnäjauhoja

n. 200 g aprikoosihilloa
(rommia)

Kuorrutus:
200 g tummaa suklaata
250 g sokeria
150 ml vettä

Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Vatkaa pehmeä voi, tomusokeri ja vaniljasokeri vaahdoksi. Erottele munan valkuaiset ja keltuaiset. Sekoita keltuaiset yksitellen samalla sekoittaen voi-sokeri vaahtoon.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää tavallinen sokeri sekä suola valkuaisten joukkoon pikkuhiljaa.

Kääntele sulasuklaa taikinaan ja lopuksi vuorotellen valkuaisvaahto ja vehnäjauhot.

Kaada taikina voideltuun ja jauhoitettuun vuokaan ja paista 180 asteisessa uunissa noin 25 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä.

Jäähdytä kakkupohja ennen täyttämistä.

Mikäli aprikoosihillossa on sattumia, soseuta se ensin sauvasekoittimella. Mikäli se tuntuu liian paksulta voit kuumentaa sitä vähän ja sekoittaa joukkoon tilkan vettä (tai rommia).

Leikkaa kakku puoliksi ja levitä puolet hillosta väliin. Levitä loput aprikoosihillosta kakun päälle ja reunoille.

Kuumenna kuorutuksen vettä ja sokeria kunnes sokeri on liuennut veteen. Paloittele suklaa pieniksi paloiksi kulhoon ja kaada vesi päälle, sekoita kunnes suklaa on sulanut.

Laita kakku esimerkiksi ritilän päälle ja alle pelti tai tarjotin. Kaada kuorrute kakun päälle nopeasti niin että ylimääräinen valuu reunojen yli, näin saat tasaisimman tuloksen. Säilytä huoneenlämmössä tarjoiluun asti niin pinta ei hikoile (mikäli siis tarjoilet samana päivänä). 






sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Kanadalainen poutine



Viime vuonna perehdyin kanadalaisiin vaihtoehtoihin jo sen verran perusteellisesti, että tämän listan pariin oli helppo palata. Uutena opin, että erittäin amerikkalaisena pitämäni mac and cheese onkin Kanadassa niin suosittua, että sitä kutsutaan Kanadan kansallisruoaksi. Olisin mielelläni tehnyt tänään mac and cheesea, mutta kanadalaiset syövät nimenomaan kaupan valmista (tai siis sitä oranssista pulverista valmistettavaa) versiota. Näitä valmispakkauksia näkee Suomessakin välillä kaupoissa, mutta ei tällä kertaa meidän lähikaupassamme.

Päädyimme uusintaan viime vuodelta eli annokseen nimeltään poutine. Täydellinen resepti löytyy täältä. Tänä vuonna oikaisimme sen verran, että ranskalaiset on ostettu valmiina. Lyhykäisyydessään annos sisältää ranskanperunoita, juustoa ja ruskeaa kastiketta eli gravya. Kyseinen annos on suosittu erityisesti Quebecin alueella.

Nopea poutine


pakasteranskalaisia
mozzarellaa
valmista ruskeaa kastiketta tai

3 rkl maissitärkkelystä
2 rkl vettä
5 rkl voita
0,5 dl vehnäjauhoja
8 dl liha- tai kanalientä
pippuria maun mukaan
1 tl ketsuppia
loraus soijaa
tarvittaessa suolaa

Paista ranskalaiset uunissa pakkauksen ohjeen mukaan. 

Valmista kastike: sekoita maissitärkkelys ja vesi, sulata voi pannulla ja lisää joukkoon vehnäjauhot. Ruskista vehnäjauhoja kunnes ne muuttuvat kullan ruskeiksi. Lisää joukkoon lihaliemi ja kiehauta. Lisää veteen sekoitettu maissitärkkelys ohuena nauhana kiehuvaan kastikkeeseen. Keitä kastiketta muutaman minuutin ajan ja lisää joukkoon mausteet, maista ja lisää tarvittaessa suolaa.

Asettele ranskalaiset ja (huoneenlämpöiset) mozzarellat lautaselle ja kaada päälle kuumaa kastiketta. Tarjoile heti.


Kanadadalaiseen tunnelmaan virittäydyimme jo lauantaiaamuna, jolloin herkuttelimme pannukakuilla ja vaahterasiirapilla. Lisukkeena oli tietenkin vaahterasiirapilla glaseerattua pekonia, nam!


Pekingin ankan tarina

Pekingin ankan valmistus oli pitkä prosessi, mutta siitä raportoiminen se vasta pitkä prosessi olikin. Tässä nyt lopulta kertomus ankan vaiheista.



Päivä 1

Jääkaapissa sulanut ankka ripustettiin ulos (terassille, naapurien katseilta piiloon) roikkumaan, hieman se hassulta näytti pyykkitelineessä keinuessaan. Pekingin ankkaa ei siis kannata valmistaa kesähelteillä ellei sitä mahdu riiputtamaan jääkaapissa. Jonkin ohjeen mukaan riiputuslämpötilan tulisi olla alle viisitoista astetta ja paras paikka olisi tuulinen jotta nahka kuivuu kunnolla.

Iloinen yllätys oli, että vaikka ankalla tosiaan oli sisuskalut ja jopa kaula mukanaan, olivat ne siististi omassa pussissaan. Siinä kohtaa pääsimme tällä keraa helpolla.


Päivä 2

Ankan nahka irroitetaan lihasta puhaltamalla sen alle pillillä, tämän jälkeen se kaltataan kiehuvalla vedellä (jolloin nahka kutistuu). Lopuksi ankka valellaan mausteliemellä ja laitetaan takaisin ulos riippumaan.






Päivä 3 - 4

Kun ankka on riippunut tarpeeksi kauan asetetaan se tyhjän tölkin päälle (tölkissä oli kuivaa riisiä painona, jotta se pysyy pystyssä). Ja paistetaan uunissa ensin 180 asteessa noin puoli tuntia ja sitten 120 astessa vielä n. 50 minuuttia tai kunnes ankka on kypsä. Lopuksi paistoimme ankkaa vielä muutaman minuutin grillivastuksen alla, jotta nahka rapeutui kunnolla.


Ankka ensimmäisenä päivänä ja riiputuksen jälkeen

Valmiina uuniin


Pekingin ankka tarjoillaan kurkkusuikaleiden, kevätsipulin ja hoisin kastikkeen kera, pieniin lettuihin käärittynä.

Apua ja inspiraatiota saimme näistä lähteistä:
https://www.seriouseats.com/2010/09/the-food-lab-how-to-make-peking-duck-at-home.html
https://www.chinasichuanfood.com/homemade-peking-duck/
https://www.seriouseats.com/recipes/2010/09/peking-duck-mandarin-pancakes-plum-sauce-recipe.html








maanantai 28. toukokuuta 2018

Espanjalainen paella ja sangria

Paella ja sangria valmistuivat viime vuotisilla resepteillä. Kisakatsomossa oli tällä kertaa talviloman hyvästä ajoituksesta johtuen vain paremmat maisemat kuin yleensä.


Azerbaijanilainen kebab

Lyulya kebab



500 g lampaan jauhelihaa
1 iso sipuli
3 valkosipilinkynttä
lehtipersiljaa
minttua
1 rkl juustokuminaa
1 tl cayannepippuria
0,5 rkl paprikajauhetta
0,5 rkl savupaprikajauhetta
suolaa
pippuria



Kuulota silputtua sipulia ja valkosipulia hetki öljyssä. Anna jäähtyä hetki ja sekoita joukkoon silputut yrtit ja mausteet. Vaivaa jauhelihan kanssa tasaiseksi massaksi. Muotoile jauhelihamassasta pötköjä (mikäli muistit ostaa grillitikkuja, niin niiden ympärille). Säiden salliessa grillaa pötkylät, vaihtoehtoisesti paista ne kuumalla pannulla öljyssä.



Lavash leipä

1/4 tuorehiivaa
1,75 dl kädenlämpöistä vettä
1 tl suolaa
1 tl sokeria
5,5 dl vehnäjauhoja
1 rkl öljyä

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen, sekoita joukkoon suoja ja sokeri. Mittaa jauhot yleiskoneen kulhoon ja kaada vesi-hiivaseos sekä öljy joukkoon, vaivaa kunnes kimmoisa taikina muodostuu. Kohota öljytyssä kulhossa, kelmulla peitettynä kunnes taikina tuplaantuu.

Ota taikinasta pieniä palloja ja kaulitse ne mahdollisimman ohuiksi. Paista uunissa täydellä teholla pizzakivellä noin minuutti per leipä.

Granaattiomena sherbet


1 dl sokeria
4 dl vettä
3 dl granaattiomenamehua
1 granaatti omena
1 rkl ruusuvettä

Mittaa sokeri ja vesi kattilaan ja keitä kunnes sokeri on liuennut veteen. Jäähdytä. Lisää joukkoon granaattiomenamehu ja purista granaattiomenasta mehut, lisää joukkoon ruusuvesi. Tarjoile jäiden kera.



keskiviikko 9. elokuuta 2017

Britannian ja Unkarin GP:t

Kesälomat on häirinnyt formularuokailun raportointipuolta viimeisen parin kisan kohdalla. Ruoat on kuitenkin laitettu ja syöty. En nyt ala enää reseptejä sen enempää muistelemaan, mutta tässä  lyhyt kuvakooste.



Englantilainen aamiainen

Teetä, paahtoleipää ja marmeladia

Fish and chips


Unkarilaista lihapataa pörköltiä ja itsetehtyjä nökedlinuudeleita


torstai 13. heinäkuuta 2017

Itävallan GP



Itävallan GP oli taas yksi helpoimmista, kuka nyt ei pitäisi wieninleikkeestä! Vuosi sitten muistaakseni jouduimme aikatauluteknisistä syistä turvautumaan kaupan valmiiksi leivitettyihin leikkeisiin, mutta nyt teimme ne siis alusta alkaen itse. Muutaman kerran Itävallassa käyneenä, kaltaiselleni pullahiirelle on jäänyt mieleen lähinnä makeat herkut. Olisinkin mielelläni leiponut jälkiruoaksi (tai miksei ihan pääruoaksikin!) sacherkakun, mutta se olisi ehkä mennyt liiallisuuksiin kun seuraavana päivänä odotti mökille lähtö. Toinen makea herkku joka muistui mileen, oli apfelstruudel eli omenastruudeli. Se päätyi siis jälkiruoaksi.

Aito Wiener Scnizel valmistetaan vasikanlihasta ja muusta lihasta valmistettuja leikkeitä ei saakaan Itävallassa markkinoida Winer Schnizelin nimellä. Suomessa wieninleike yleensä valmistetaan porsaanlihasta ja näin teimme mekin, sillä vasikanlihaa ei ollut saatavilla. Perinteisesti itävaltalainen wieninleike tarjoillaan perunasalaatin tai persiljaperunoiden kanssa, nykyisin tosin usen myös ranskanperunoiden kanssa.

Wiener Schnizel eli wieninleike ja persiljaperunat


porsaan ulkofilettä
vehnäjauhoja
2 kananmunaa
korppujauhoja
suolaa & pippuria
öljyä
voita
sitruunaviipale koristeeksi

Nuiji pihvit ohuiksi ja ripauta pintaan suolaa. Sekoita munat, suola, pippuri ja ruokalusikallinen öljyä. Levitä vehnäjauhot lautaselle ja korppujauhot toiselle. Kääntele pihvit ensin vehnäjauhoissa, dippaa sitten munaan ja kääntele viimeiseksi korppujauhoissa. Paista reilussa voissa molemmin puolin.




Perunat:
uusia perunoita
voita
persiljaa

Keitä uudet perunat kypsiksi ja kaada vesi pois, laita kattila takaisin kuumalle levylle hetkeksi, jotta perunat kuivuvat. Pilko/puolita perunat (oikeaoppisesti ne tulisi myös kuoria), kaada perunoiden päälle voisulaa ja persiljasilppua, sekoita.


Apfelstrudel


Taikina:
80 ml kädenlämpöistä vettä
1,5 rkl öljyä
0,5 tl etikkaa
ripaus suolaa
145 g vehnäjauhoja

Sekoita vesi, öljy, suola ja etikka kulhossa. Sekoita joukkoon ensin noin puolet jauhoista ja vaivaa sitten loput jauhot taikinaan pikkuhiljaa. Vaivaa taikinaa kunnes se on kimmoisa pallo. Lisää jauhoja, jos taikina tuntuu liian tahmaiselta. Laita taikinapallo öljyllä voideltuun kulhoon ja voitele vielä taikinakin öljyllä. Peitä kulho kelmulla ja anna taikinan levätä huoneenlämmössä noin puoli tuntia.


Täyte:
40 g voita
80 g korppujauhoja
5 rkl sokeria
0,5 tl kanelia
5 rkl rusinoita
3 rkl rommia (tai vettä)
5 omenaa
n. 1 rkl sitruunaa
manteli- tai pähkinärouhetta
voita struudelin voiteluun

Sulata voi pannulla ja lisää joukkoon korppujauhot, sekoittele hiljalleen pannulla kunnes jauhot ovat ruskistuneet. Jäähdytä ja lisää joukkoon sokeri ja kaneli. Liota rusinoita rommissa noin 10 minuuttia ja valuta rommi sitten pois.


Kuori ja pilko omenat lohkoiksi, purista päälle sitruunaa omenoiden ruskistumisen ehkäisemiseksi. Sekoita rusinat omenoiden joukkoon.


Kokoaminen:

Kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi jauhoitetulla pöydällä. Kun taikina on kaulittu niin ohueksi kuin mahdollista, nosta se ilmaan ja venytä sitä rystysten avulla (samaan tapaan kuin pizzataikinaa "heiteltäisiin"). Pari reikää taikinassa ei haittaa (ainakaan minua).


Levitä taikina leivinpaperin päälle ja leikkaa mahdolliset paksut reunat pois. Voitele puolet taikinasta voilla ja leivitä toiselle puolelle korppujauhoseos.


Levitä omenat ja rusinat korppujauhojen päälle ja ripottele vielä päälle pähkinä- tai mantelirouhetta. Taita taikina kummastakin pitkästä reunasta, niin omenat eivät valu ulos rullattaessa.


Rullaa kääröksi alkaen omenapäädystä. Voitele struudeli voisulalla. Paista 200 asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Koristele valmis struudeli tomusokerilla ja tarjoile kermavaahdon tai vaniljajäätelön kanssa.






tiistai 27. kesäkuuta 2017

Azerbaidžanin GP

Azerbaidžanin GP:n ajoittuminen Juhannukselle sotki kuvioita sen verran, että taustatyö jäi hyvin lyhyeksi. Viime vuonna tähänkin ruokakulttuuriin oli toki perehdytty vähän eli ihan tyhjästä ei tarvinnut aloittaa. Ruoat olivatkin hyvin samankaltaiset kuin edellisvuotiset.



Azerbaidžanilainen ruoka on hyvin samantyyppistä kuin iranilainen ja turkkilainen ruoka. Ruoanlaitossa käytetään paljon tuoreita kasviksia ja yrttejä, myös riisi- ja jauhopohjaiset ruoat ovat yleisiä. Yksi tunnetuimmista  azerbaidžanilaisita ruoista on "plov" eli sahramiriisi/riisipilahvi, josta on useita kymmeniä eri variaatioita. Pilahvin lisukkeena syödään usein erilaisia lihavartaita. Myös kuivattuja hedelmiä käytetään paljon ruoissa. Hyvin yleinen jälkiruoka on halva.

Viime vuoden kisaan teimme plovia ja vartaita lampaanjauhelihasta. Tällä kertaa valitsimme hyvin pitkälti samat ruoat, mutta vain eri variaatiot niistä. Grillasimme lampaanlihaa vartaissa ja plovin sekaan tuli kuivattuja hedelmiä.



Sirin plov

Makea riisipilahvi eli shirin plov on yksi plovin yleisimmistä muunnelmista ja sen uskotaan olevan kotoisin Bakun alueelta. Shirin plovia voidaan tarjoilla sellaisenaan tai lihan lisukkeena. Pilahvit ovat tulleet Azerbaidžaniin Iranista ja Intiasta. Ne kuuluvat Azerbaidžanissa kaikille juhla-aterioille. Riisi ei ole koskaan tahmaista, vaan aina ihanan irtonaista. Sahrami on tärkeässä osassa ja riisi on kauniin kaksiväristä. Tälläista kaksiväristä riisiä näkee välillä intialaisissa ravintoloissa.

Basmatiriisi esikeitetään ensin ja sen jälkeen se höyrytetään qazmaq pohjan päällä. Qazmaq voidaan valmistaa useammalla eri tavalla, se voi olla perunaviipaleita, ohut leipätaikina tai munakasta muistuttava seos. Riisin liotus ja huuhtelu on tässä ruokalajissa erittäin suuressa roolissa, ilman sitä riisistä tulee helposti tahmeaa. Myön riisin keittoajan kanssa pitää olla tarkkana, kuten kuvasta näkyy meidän riisimme ei ole kovin irtonaista...

Oma reseptini on muokattu täältä ja täältä

5 dl basmatiriisiä
kourallinen rusinoita
muutama kuivattu aprikoosi ja taateli (halutessasi muita kuivattuja hedelmiä luumuja jne.)
vettä
suolaa
sahramia
voita

quazmaq kuoreen
1 muna
4 rkl esikeitettyä riisiä
2 rkl jogurttia
tilkka sahramivettä

Huuhtele riisit huolellisesti ja keitä suolatussa vedessä kunnes ne alkavat kypsyä (n. 5 min) eli riisi on ulkoa pehmeä, mutta keskeltä vielä kova. Tämä kävi yllättävän nopeasti ja meidän riisimme olikin vähän ylikypsää. Jos riisiä keittää tässä kohtaa liian pitkään, on lopputulos tahmainen. Valuta vesi riiseistä.

Liota sahrami kupilliseen kuumaa vettä. Kaada kuivattujen hedelmien päälle kiehuvaa vettä ja liota muutama minuutti. Paista kuivattuja hedelmiä muutama minuutti voissa pannulla. Sekoita hedelmät riisin sekaan.



Valmista quazmaq kuori: sekoita muna, riisi ja jogurtti, lisää joukkoon tilkka sahramivettä. Sulata pataan nokare voita ja kaada seos pannulle munakkaan tapaan ja anna kypsyä hetki.

Quazmaq taikina


Quazmaq kuori

Lusikoi puolet riisi-hedelmäseoksesta kuoren päälle ja kaada puolet sahramivedestä sekaan. Lusikoi loput riisistä pannulle ja kaada loput vedestä päälle. Laita riisin päälle voinokareita ja tee siihen "reikiä" esim. kauhan varrella. Peitä padan kansi sisäpuolelta puhtaalla pyyhkeellä (pyyhe imee ylimääräisen höyryn) ja laita kansi paikalleen. Kypsennä noin puoli tuntia.

Riisi on kaksiväristä


Kansi peitetään liinalla


Azerbaidzanissa syödään paljon halvaa ja sainkin sitä paketillisen tähän tarkoitukseen syntymäpäivänäni. Täytyy myöntää, että halva ei ollut meille kovin tuttua entuudestaan. Yritin googlettaa miten se pitäisi syödä, mutta tuloksena oli vain reseptejä halvan valmistukseen. Lopulta siis vain pilkoimme halvan ja pistelimme suuhun sellaisenaan, tämä ilmeisesti olikin se oikea tapa nauttia kyseinen tuote.